17.7.2014Mediakasvatusseura

Suomalaisten ja korealaisten nuorten medialukutaidon arviointi

Mediakasvatusseuran kevään selvitys on jatkoa mediataitojen arviointikeskustelulle

Medioilla on nuorille tärkeä merkitys kansalaisuuden, oppimisen ja tulevaisuuden osaamisen näkökulmista. Teknologiasta ja siihen liittyvästä kulttuurisesta osaamisesta aikaisempia sukupolvia riippuvaisemmat nuoret tarvitsevat riittävät mediataidot pärjätäkseen koulutus- ja työmarkkinoilla. Suomi ja Korean tasavalta ovat molemmat esimerkkimaita, joissa nuorten koulutukseen ja mediataitojen tukemiseen on panostettu viime vuosina esimerkiksi lisäämällä teknologiaa kouluihin ja sisällyttämällä medialukutaidon vaatimuksia opetusta ja kasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin. Molemmat maat ovat myös PISA-mittauksissa korkealla sijoilla eli nuoret ovat lähtökohtaisesti taitavia esimerkiksi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Mediataitojen kohdalla kuitenkin taitojen arviointia on tehty vasta vähän (kts. Kupiainen, 2013; Kotilainen & Kupiainen, 2012). Se ei ole ihme, sillä niiden arviointi on haastavaa. Mediataitojen kohdalla puhutaan monipuolisista lukemisen, tuottamisen, analyysin ja kriittisyyden taidoista sekä myös turvataidoista. Niiden laajamittainen arviointi ja sen myötä mediakasvatuksen laadun mittaaminen on yhteinen, pitkäjänteisyyttä ja testausta vaativa tehtävä.

Tutkimusasetelmasta
Mediakasvatusseuran korealainen harjoittelija Sol Baek on tuottanut yhdessä Mediakasvatusseuran avainhenkilöistä koostuvan työryhmän kanssa selvityksen suomalaisten ja korealaisten nuorten mediataidoista luoden itsearviointiin perustuvan kyselyn. Lisäksi Baek tuottaa vertailevan analyysin maiden välisistä yhteneväisyyksistä, eroista ja kehittämitarpeista. Kyselytutkimus on toteutettu avoimena verkkokyselynä hyödyntäen SurveyMonkey-kyselytyökalua. Kysely on ollut suomeksi ja koreaksi ja siihen on pyydetty vastaamaan 16-22-vuotiaita nuoria.

Kyselylomakkeessa arvioitiin esteettisiä ja luovia mediataitoja, vuorovaikutustaitoja, kriittisen analyysin taitoja, turvataitoja sekä taitoja, jotka liittyvät tiedonhallintaan (kts. UNESCO 2012). Lisäksi nuoria pyydettiin kertomaan, millaisiin aktiviteetteihin he ovat osallistuneet liittyen taitojen toteuttamiseen. Kyselylomakkeeseen saatiin vastaajia hyödyntämällä laajamittaisesti Mediakasvatusseuran kotimaisia verkostoja ja Koreassa puolestaan käännyttiin mm. koulutusta tukevien nuorisojärjestöjen verkostojen puoleen. Tavoitteena oli saada 100 vastaajaa molemmista maista.

Keskeisiä kyselytutkimuksen avulla selvitettäviä asioita olivat:

  • Millaisia taitoja suomalaisilla ja korealaisilla nuorilla on? Miten he arvioivat niitä?
  • Millaisia samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kahden ryhmän väliltä voidaan löytää?
  • Millaisia vahvuuksia ja heikkouksia mediataitojen osalta voidaan löytää molemmissa maissa? Kuinka niitä voisi kehittää?

Kyselylomakkeella saatua tietoa analysoidaan ja tulokset kirjataan sekä suomeksi että koreaksi. Selvityksen tulokset julkaistaan osoitteessa www.mediakasvatus.fi ja www.mediaeducation.fi. Hankkeen tulokset ovat vapaasti sekä suomalaisten että korealaisten kehittäjien ja poliittisten päättäjien hyödynnettävissä. Hankkeen työryhmän tavoitteena on, että selvitys avaa tietä jatkotutkimukselle mediataitojen monipuolisen arvioinnin kehittämiseksi.

Kommentera

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *